Talvisodassa ei kaukopartioita vielä ollut, koska toimintaa ei ehditty organisoida. Välirauhan aikana tähän tuli muutos ja Suomeen muodostettiin neljä omilla alueillaan toimivaa kaukopartio-osastoa, jotka nimettiin johtajiensa mukaan Osasto Vehniäinen toimi Karjalan Kannaksella, Osasto Marttina Kainuussa, Osasto Paatsalo Lapissa ja  Osasto Kuismanen puolestaan operoi Pohjois-Karjalassa.

Sotahistorian harrastaja, kapteeni evp Pasi Pirttikoski luennoi aiheesta: 'Kaukopartiot Suomen sodissa'.

Luennolla selviää miten kaukopartiotoiminta erosi taisteluyksiköiden lähipartioinnista tai asiamiestiedustelu eli kansanomaisesti sanottuna vakoilusta. Se oli suoraan päämajan alaisuudessa tapahtuvaa tiedustelu- ja tuhoamistoimintaa syvällä vihollisen selustassa. Toiminnalla oli mahdollista hankkia sodankäynnin kannalta elintärkeitä tiedustelutuloksia, joita ei muuten olisi ollut mahdollista saada.Partiomiehet toimivat tiedustelijoina, mutta sotilaspuvuissa ja näkyvästi aseistettuina eivät siis olleet salaisia vakoojia. Toisaalta esimerkiksi puhelinkuuntelu, vakoilu tässä mielessä, kuului kaukopartioiden menetelmiin. Kaukopartio- ja asiamiestoiminta kohtasivat läheisesti, koska toisinaan tällaisen tiedustelijan saattoi toiminta-alueelleen kaukopartio. 

Tule kuulemaan lisää tästä mielenkiintoisesta aiheesta.

Luentoon on vapaa pääsy ja jos et pääse paikalle, sitä voi seurata suoratoistona. Pyydä linkki museon toimistolta toimisto@panssarimuseo.fi viimeistään klo 17 luentoiltana. Kahvio palvelee luentoiltana klo 17 - 20.

  Takaisin